Don't worry, i will write my next writing to english...

En ole nyt pariin päivään käynyt ulkona, mutta vaikuttaisi ihan hyvä ilma olevan tuolla kun hieman sälekaihtimien raosta katselee. Voisi melkein iltasella laittaa kuulokkeet korville ja lähteä kävelemään lenkin. Vaikka en Mikkelistä hirveästi pidäkkään, niin on se jotenkin rentouttavan kaunis yöaikaan. Perjantaina kävelin keskellä yötä savilahden sillan yli josta näkee koko Mikkelin sataman ja se oli kyllä mukavan pysäyttävä näky. Kuu loisti myös isona mollukkana. Ainut haitta puoli tuolla liikkuessa on, että kadut ovat perhanan liukkaita.

En ole oikein ikinä tykännyt keväästä. Jotenkin ärsyttää ihmiset jotka hypettää kevättä, että kaikki alkaa kasvamaan ja on niin yliaktiivisia, että repeävät liitoksistaan. Itsellä ollut monena keväänä kevätmasennusta ja se ehkä liittyy asiaan jollain tapaa. Kesä on tottakai ihana vuoden aika kun voi huoletta vipeltää menemään ja kesällä oleskelenkin mieluiten maalla aina kun siihen on mahdollisuus. Loppujen lopuksi nautin ehkä eniten syksystä. Olen vain jotenkin niin rakastunut siihen kun alkaa tulemaan pimeämpiä öitä ja mukava viileä tuuli puhaltaa kasvoille tuoden ihanan syksyisen tuoksun. Se kun lehdet putoaa puista ja korjataan satoa. Saa tehtyä yliherkullisia ruokia tuoreista sadon antimista. Ja oktoberfest, mitä olisi syksy ilman oktoberfestia? Itse tulee silloin maisteltua parhaimpia oluita joita ei muuten tule niin usein maisteltua. Pikku nassikkana tuli käytyä tuulastamassa ja viime syksynä sitten kävin pitkästä aikaa taas ja eipähän ihan hukkareissu ollutkaan, nimittäin 7kg hauki sieltä nousi ylös. Talvesta vielä sen verran, että enimmäkseen inhoan talvea, ellen sitten pääse laskettelamaan johonkin kolossaaliseen rinteeseen.

Jotenkin koen eläväni nykyään kaksoiselämää, tai no melkein kaikkihan jollain tapaa elää kaksoiselämää.  Tarkoitan tällä siis sitä, että perheelleni ja sukulaisilleni annan aivan toisen kuvan elämästäni kuin se oikeasti menee ja sitten kavereilleni olen oma itseni. Salailen asioitani ehkä siksi, etten halua tuottaa pettymystä tai että pelkään sitä miten vanhampani suhtautuisivat. En ole vielä kertonut äidilleni, että lopetin koulun, mutta kun kerron niin toivon hänen ymmärtävän. Toisaalta taas mietin sitäkin, että sanoisin koko ajan vain opiskelevani ja keväällä sitten sanoisin valmistuneeni. Se voisi mennä läpi, mutta en haluaisi valehdella sellaisesta asiasta kuitenkaan. Tiedän valehtelevani vanhemmilleni jonkin verran, mutta haluan vain ettei heidän tarvitse turhia huolehtia.

Eiköhän siinä ollut taas löpinöitä tälle erää.

Pendulumia tullut tänään kuunneltua taasen. Propane nightmares kuuluu kyllä pendumin kärkikastiin. Biisi on jotenkin niin rentouttava kun taas toisaalta sopivan menevä.